Lauantai aamuna klo 5.30 pakattiin Katjan kanssa Telma ja Arttu autoon, määränpäänä hiihtokeskus Riihivuori ja laumanvartijapäivät.
Matka meni koirien osalta nukkuessa, he eivät ole tottuneet aikaisiin aamuherätyksiin. Tavoistamme poiketien olimme ajoissa paikalla, joten perille päästyämme oli rutosti aikaa ihastella upeita maisemia ja nauttia koirien kanssa ulkoilusta. Kuumien kaakaoiden jälkeen koitti odotettu hetki, koska näimme Artun kasvattajat sekä Nella-siskon ja muut sisarukset pitkästä aikaa. Kyllä oli pennut kasvaneet viimenäkemästä ja mukavaa oli tavata Aatun, Tamin ja Lumin omistajat. Taru-äitikin oli saapunut paikalle, mutta juoksujen vuoksi odotti ensitapaamisen ajan autossa.
Ohjelmassa oli näyttelykoulutusta, jonka vetäjänä toimi podhalanski kasvattaja Titta Makkonen (kennel Snowy Coats). Koulutusta me Artun kanssa tarvittiinkin, seisomista ei ole tullut montaa kertaa harjoiteltua, mutta hyvin se Arttu kuitenkin paikallaan pysyi. Muu esiintyminen ei ehkä mennyt nappiin, juostessa Arttu peitsasi, mutta saatiin hyviä vinkkejä Tittalta ja kyllä se ravikin sieltä löytyi. Katja esitti Telman ja he saivatkin toimia oikein esimerkkinä, kuinka koiran kuuluu juosta.
Ohjelmassa oli myös pari erittäin mielenkiintoista luentoa. Petra Kantolan (kennel Mareus) aiheena oli vartioivat Maremmano-abruzzeset työkäytössään Italiassa ja oli todella hienoa nähdä kuinka laumikset toimivat oikeassa työssään. Pakko myöntää, että tuli ihan tippa linssiin esimerkkinä olleen maremma uroksen osoittamasta uskollisuudestaan vartioitavana olevia lampaita kohtaan. Uros oli vartioinut laumastaan erillään olleen tiineen lampaan vierellä kaksi päivää, täysin syömättä sekä juomatta ja tuonut sitten vastasyntyneen karitsan ja emon turvallisesti takaisin muiden pariin.
Välissä koirien pissatus ja omien puutuneiden paikkojen vetrsistäminen ja sitten kiiren vilkkaa illan toiselle luennolle, joka käsitteli koirien rakennetta, josta meille paasasi Elena Ruskovaara. Erittäin havainnoillistavien esimerkkien avulla ymmärsi sokeampikin minkälainen on hyvärakenteinen ja huonorakenteinen koira. Tämän luennon jälkeen tuli kytättyä paljon kriittisemmin kaikki vastaantulevat koirat .
Arttu pääsi telmimään sisarustensa kanssa odoteltuaan Telman kanssa autossa luentojen ajan. Pimeän tullen oli pakko suunnata auton nokka kohti Jyväskylän Scandic hotellia. Päivä oli niin kiireinen, että syömispuoli oli jäänyt vähän huonommalle mallille (vain aamupala). Niinpä vietiin koirat huoneeseen, Telma hyppäsi onnellisena heti valkoisille satiinilakanoille ja kieri oikein antaumuksella. Nopean kotiutumisen johdosta uskalsimme jättää koirat herkullisten luiden kera turvallisin mielin keskenään ja menimme juoksujalkaa syömään. Ennen nukkumaanmenoa lakanoiden kopistusta (täynnä luunmurusia) ja koiren lenkitys keskellä Jyväskylän keskustaa. Arttu ja Telma käveli lunkisti vaikka joka puolella oli poliisiautoja, juoppoja ja vaikka ties mitä.
Aamulla taas takaisin paikan päälle ja valmistauduttiin rotukatselmukseen. Estreloita oli paikalla Telman lisäksi vain yksi, mutta podhalanskeja oli sitten senkin edestä. Telmaa väsytti eikä hän jaksanut nenäänsä nostaa edes kasvattajan saavuttua paikalle. Kehässä Telma melkein nuokkui, mutta juoksi kuitenkin ok. Telman tulos oli ERI PN2 tuomarina Elena Ruskovaara
Erittäin feminiininen, aika solakka, hyvin kauniit mittasuhteet omaava nuorekas narttu. Hiukan korostunut otsa, hyvät silmät ja ilme. Vähän alakuloinen eikä nyt halua näyttää korviaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kokoon sopiva luusto, kootut käpälät. Keskenään tasapainoiset tarpeeksi voimakkaat kulmaukset. Hyvä etenevä kevyt askellus. Oikea asentoinen häntä, ei parhaassa karvassa. Hyvin rauhallinen käytös.
Tuomari kehui vielä erikseen suullisesti Telman liikkeitä. Ihan hyvin meni, vaikka Telma olikin aika zombie ja väsähti heti takaisin lepoasentoon kun kehästä poistuttiin ;) Arttu taas oli renkkunut meikäläisen ja Telman perään niin kovin, että Katjan oli ollut pakko siirtyä sen kanssa kauemmas...
Arttu ja esiintymisestä uupunut Telma...
Podhalanskien tuomarina toimi Jaana Hartus. Artun luokassa oli Artun veljet, Aatu ja Tami. Pojat esiintyivät oikein mallikelpoisesti ja sijoitus oli seuraava 1.Aatu 2.Arttu ja 3.Tami.
Arttu tuomarin ankarien silmien alla.
Nella ja Lumi edustivat tyttöjä, Nellan ollessa VSP-pentu. Kaikki pennut saivat Kunniapalkinnon ja sisarukset osallistuivat vielä kasvattaja ja jälkeläisluokkaan. Kennel Fungo oli ROP-kasvattaja ja sai kunniapalkinnon sekä ROP-jälkeläinen ja sai tästäkin kunniapalkinnon 
Kasvattajaluokassa. Kuvassa vas. Aatu, Tami, Arttu, Nella ja Lumi
Artun arvostelu:
Tasapainoisesti kehittynyt, lupaavaluustoinen nuorukainen, jolla lupaavat mittasuhteet. Lupaava pää, vielä korostunut otsa, lupaava täyteläinen runko. Erittäin hyvät kulmaukset, tasapainoset joustavat liikkeet.
Kotiinpäin lähti erittäin väsyneet koirat ja vielä väsyneemmät ihmiset. Reissu oli kuitenkin todella mukava uupumuksesta huolimatta!
